Vagushermon havainnekuva

Vagushermo haltuun terveytesi tueksi

Vagushermo eli kiertäjähermo on yksi suosikeistani päivittäisen hyvinvoinnin tukemisessa. Vagushermo on viestinviejä aivoista sisäelimiin ja toisinpäin. Parasta on se, että jokainen meistä voi itsekin vaikuttaa tuon hermon toimintaan. Vagushermo on suurena lääketieteen mielenkiinnon aiheena, sillä se vaikuttaa niin moneen osaan kehoa ja vagushermon aktivoinnilla vaikuttaa olevan positiivisia vaikutuksia monien sairauksien hoidossa. Yllä olevasta havainne kuvasta näet, kuinka vagushermo lähtee aivoista ja ulottuu kaikkiin sisäelimiin. Se siis vaikuttaa kaikkien sisäelimiemme toimintaan. Aiheeseen liittyy valtavasti tietoa ja meneillään olevaa tutkimustyötä. Tuon tässä esille tärkeimpiä teemoja ja tietenkin kerron kuinka voit itse vaikuttaa tähän super hermoosi ja mistä löydät ilmaisen oppaan vagushermon aktivointiin.

Mikä on vagushermo?

Vagushermo lähtee aivorungosta ja kiertyy kaulasta alaspäin kaikkien sisäelinten kautta suolistoon. Vagushermo on osa autonomista hermostoamme. Autonominen hermosto jaetaan kahteen osaan, sympaattiseen ja parasympaattiseen. Sympaattinen hermosto on kehomme kaasu, se saa aikaan vauhtia ja liikettä, stressihormonit nousemaan kun on aika toimia. Se vastaa kehon taistele tai pakene reaktiosta. Parasympaattinen hermosto taas on kehomme jarru. Kun keholle ja mielelle on turvaa ja tilaa rentoutua, on parasympaattisen hermoston mahdollista aktivoitua. Ja juuri vagushermo on tämän systeemin pääjarru, joka rauhoittaa kehon ja antaa elimistölle ohjeen siirtyä palauttavaan tilaan.

Kun on aika nostaa kierroksia, sympaattinen hermosto aktivoituu ja sydämen syke kohoaa. Silloin on myös aika vähentää esimerkiksi suoliston aktiivisuutta, sillä sen toiminta ei ole stressitilassa kehomme alkukantaisen selviytymisreaktion kannalta välttämätöntä. Jos olemme olleet pitkään stressitilassa, ei siis ihme jos sydän läpättää ja vatsavaivat hankaloituvat, sillä stressihormonit ohjaavat kehomme jakamaan resurssit näin. Stressireaktiosta voit lukea lisää myös aiemmasta blogistani.

Parasympaattinen hermosto ja vagushermo aktivoituu nimenomaan levossa. Tuolloin se rauhoittaa sydämen sykkeen ja kohdistaa energiaa enemmän esimerkiksi maksaan ja suolistoon. Keho saa silloin viestin siirtyä palauttavaan tilaan, jossa kehomme huolto- ja uudistamisprosessit käynnistyvät. Nämä toiminnot ovat oleellisen tärkeitä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Keholla tulee olla riittävästi aikaa ja tilaa tälle huoltotyölle. On aivan mahtavaa, että voimme itse tietoisesti aktivoida vagushermoa ja auttaa kehoa siirtymään tähän palauttavaan tilaan. Stressaavissa hetkissä, esimerkiksi jännittäessä voi vagushermoa aktivoimalla rauhoittaa kehoa ja mieltä huomattavasti.

Vagushermon yhteys mieleen

Aivoista välittyy kehomme toimintoja ohjaava informaatio. Vagushermo vie tuota informaatiota tärkeimpiin elimiimme. Se vaikuttaa ruuansulatukseen, sydämen sykkeeseen, keuhkoihin, immuunijärjestelmään, ruokahaluun ja moniin muihinkin kehomme toimintoihin ja reaktioihin. Ajatukset ja tunteet vaikuttavat tähän informaatioon, joten niiden laadulla on todellakin väliä. Koska aivot antavat ohjeet keholle toimia, on merkitystä pyöriikö päässämme enemmän stressaavia vai positiivisia ja turvaa luovia ajatuksia ja tunteita. Pelko, kiire ja huoli ohjaa aivoja antamaan keholle vallan erilaiset ohjeet toimia kuin vaikkapa onnellisuus, kiitollisuus ja ilo. Kun muunmuassa vagushermon kautta aivot näitä ohjeita kehollemme jakaa, on mahtava että voimme myös tietoisesti tuon hermon toimintaan vaikuttaa.

Jokainen on kokenut, kuinka tunnemylläkkä voi saada sydämen hakkaamaan tai vatsanpohjan pyörähtämään ympäri. Kova jännitys voi saada vatsan sekaisin. Mieli siis vaikuttaa kehoon voimakkaasti muunmuassa vagushermon kautta. Tämä informaatio ei kuitenkaan ole vain yksipuolista. Tieto suolistosta liikkuu myös toiseen suuntaan. Tätä aihetta tutkitaan jatkuvasti lisää, esimerkiksi suoliston mikrobien vaikutusta mieleen. Vagushermo on yksi informaation väylä suolistosta aivoihin. Siksikin on erityisen tärkeä huolehtia myös laadukkaasta ravinnosta, sillä levoton tila suolistossa vaikuttaa myös aivoihimme ja tunteisiimme.

Kuinka vagushermoa voi aktivoida?

Vagushermo sijaitsee pääosin syvällä kehossa. Helpoin ja kaikille missä vain mahdollinen ja turvallinen keino vaikuttaa vagushermoon on hengitys. Vagushermo kulkee rintakehässä ja menee pallean kautta suolistoon. Se on siis jatkuvassa yhteydessä hengitykseen. Hengitysharjoituksien voima piilee monelta osin juuri vagushermon aktivoinnissa. Tietyntyyyppisiä hengityksiä käytetään esimerkiksi rytmihäiriökohtausten hoidossa.

Hengitysharjoituksia on monenlaisia. Vagushermo aktivoituu voimakkaimmin syvän uloshengityksen aikana. Tämän vuoksi hengitysharjoitus, jolloin uloshengitys on pidempi kuin sisäänhengitys, aktivoi tehokkaammin vagushermoa ja saa elimistön rauhoittumaan. Hengitysharjoituksia voi tehdä missä vain. Jos tuntee vaikkapa töissä kiirettä ja stressiä tai edessä on jännittävä tilanne, ei ota kuin pienen hetken tehdä muutama syvähengitys. Kun syvä uloshengitys rauhoittaa hermostoa ja kehoa, se rauhoittaa myös mieltä.

Vagushermoa aktivoi monet rentouttavat ja palauttavat toiminnat. Kun rentoudut, vagushermo aktivoituu ja silloin se voi antaa keholle elintärkeitä ohjeita palautumiseen ja korjaamiseen. Yksi ei niin rentouttavalta kuulostava, mutta silti vagushermoa tehokkaasti aktivoiva keino on kasvojen kylmäaltistus. Vagushermo on yhteydessä kasvojen alueella olevaan kolmoishermoon ja sen kautta kasvojen upottaminen kylmään veteen aktivoi vagushermon tehokkaasti. Tämä keino voi saada esimerkiksi rytmihäiriön rauhoittumaan. Huomio, tämä ei ole itsehoito-ohje mikäli koet rytmihäiriö oireita, vaan keskustele asiasta aina lääkärisi kanssa! Halusin kertoa esimerkin, joka kuvaa tuo hermon aktivoinnin voimaa. Kasvojen alueen hieronta ja tietoinen rentouttaminen vaikuttaa myös rentouttavasti.

Energiahoito vaikuttaa voimakkaasti hermostoon, aktivoiden nimenomaan parasympaattista hermostoa. Lähes aina energiahoidon yhteydessä aktivoin erikseen nimenomaan vagushermoa. Tuolloin huomaan usein, kuinka asiakas juuri silloin vetää oikein syvään henkeä ja huokaisee, tietämättään että hoidan juuri silloin vagushermoa. Kun autan vagushermoa aktivoitumaan, se alkaa toimia heti tehokkaammin. Ja huokailut yleensäkin ovat rauhoittavia, tiedäthän sen kun kiireen tai jännittävän hetken jälkeen tulee helpotuksen huokaus, nyt on on turvallista rauhoittua.

Neliöhengitys

Vagushermoa aktivoi parhaiten uloshengitys, joka on pidempi kuin sisäänhengitys. Kuitenkin kaikki syvät ja tietoiset hengitykset vaikuttavat ja ehkä yksinkertaisin hengitysharjoitus on neliöhengitys, jossa jokainen hengityksen vaihe on yhtä pitkä. Hengityksen vaiheita ovat sisäänhengitys, sen jälkeinen tauko, uloshengitys ja sen jälkeinen tauko. Voit laskea esimerkiksi neljään joka kerta kun hengität sisään, pidätät hengitystä laskien neljään, sitten puhallat ulos neljään laskien ja taas pidätät hengitystä laskien neljään ja aloitat kierroksen uudelleen. Tämä harjoitus on erityisen helppo muistaa ja toteuttaa milloin vain.

Neliöhengitys

Ota haltuun oma terveytesi ja tutki lisää

Mikäli innostuit aiheesta ja haluat lisää erittäin monipuolisia vinkkejä, suosittelen sinua lataamaan luotettavan, laadukkaan ja ilmaisen vagushermon aktivointioppaan. Voit myös kuunnella erittäin informatiivisen katsauksen vagushermosta Yle Areenasta tai lukea Ylen Tärkein aivohermosi saattaa olla avain kehosi ja mielesi terveyteen -artikkelin.

Rentouttavia ja vagushermoa aktivoivia hetkiä sinulle!

Rakkaudella Reetta ♡

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *